Olen täällä

Olen aika rikki henkisesti: väsynyt ja surullinen. Olen 43-vuotias ja olen nyt äiditön ja isätön. Koitan kerätä luottamusta elämään ja tavallaan uutta aikuista minää. Ajattelin, että ehkä blogiin voisin päivittää nyt mukavia pieniä asioita ja hetkiä. Se voisi olla terapeuttista.

Tässä alkuun laitan muutaman kuvan nuorimmaisen 5-vuotis syntymäpäiviltä. Tein syntymäpäiville mokkasuklaajuustokakun, jonka koristelin mansikoilla. Neiti kesäheinän synttäreillä on ollut tapana olla mansikkaa aina jossakin muodossa.


Toisen kakun ideaa haettin Pinterestistä. Meille otettiin keväällä Coton de Tuléar-koiranpentu, Huisku. Tytön kanssa päätettiin tehdä koirakakku ja  parhaani yritin. :) Kakun täytteenä oli ihan perinteisesti vadelmahilloa, mansikan siivuja ja kermavaahtoa. Pursotukset ovat kermasta, johon lisäsin vaniljakreemijauhetta hiukan. Kakku sai hyväksynnän sankarilta, hän oli siihen tyytyväinen. Ja se on tärkeintä!

Syntymäpäiviä juhlittiin kotona ensin prinsessakatraan kanssa. Tytöllä oli ensimmäistä kertaa kaverisynttärit kotona. Illemmalla tulivat serkut ja muut sukulaiset. 

Olen lomaillut töistä ja nyt alkaa arki töiden parissa. Pian alkavat isommilla lapsilla myös koulut. Pienin askelin eteenpäin, päivää kerrallaan ja tässä hetkessä eläen. Yritän muistaa nähdä koko ajan kaiken kauniin pienissä hetkissä.

Kaunista ja hyvää elokuuta!




Kommentit

  1. Hei! Omakohtainen kokemukseni on, että kirjoittaminen voi todellakin olla melko terapeuttista ja tekee ainakin minulle hyvää.
    Ihania kakkuja 😋
    Hyvää elokuuta myös Sinulle 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 vertaiskommentista ja kehuista. Mukavaa elokuuta myös Sulle! Kiva kun tulit käymään täällä, tervetuloa uudelleenkin.

      Poista
  2. Surut pitää surra ja itkut itkeä. Jos ei niin tee, ne jäävät kehoon odottamaan aikaansa. Blogia päivittämällä huomaat myös ne hyvät asia ja kirjoittaminen oikeasti toimii samalla yhdenlaisena terapiana. Herkullisen näköisiä kakkuja - koirakakku on todellakin kuin Huisku. Mukavaa alkavaa syksyä ! t. Eija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaikista sanoistasi. Suru on kyllä niin monimuotoinen tunne. Välillä sitä tunnetta tunkee taka-alalle ja ehkä se tilapäisesti on ok. Mutta ihan totta, sitä ei saa ohittaa kokonaan. Hiljalleen eteenpäin...

      Poista
  3. Lämmin osanotto! ❤ Ihania kakkuja! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit! ♡ Kerro mitä ajattelet. ☆

Suositut tekstit