Ensiksi haluan kiittää joulu-kalenterivaihdosta pariani Hanna-Kaisaa ja vaihdon järjestäjää Kirsiä. Sain joulukalenterista vaikka mitä mukavaa, ihanaa ja ilahduttavaa: huopuvaa lankaa, suklaaherkkuja, suklaakahvia, teetä, heijastavaa lankaa, minipyöröpuikot, tuoksukynttilöitä, käsikorun ja sormuksen, servettejä, Hauskaa-kyltin, nappeja, jalkakylpyainetta ja lasipainon sekä pieniä koriste-esineitä: sammakon ja kilpikonnan.
Joulukalenteri todella ilahdutti koko meidän perhettä. Lapsille paketin avaaminen aamuisin oli mahtava juttu. Jokainen kalenterista saatu asia on otettu ilolla vastaan ja käyttöön. Huopuvasta langasta olen suunnitellut tekeväni lapaset, minipyöröpuikot testaan ehdottomasti jossakin pikkuisessa neuletyössä. Suklaakahvi oli minun ja 12-vuotiaan esikoisen yhteinen juttu. 3-vuotias ilahtui erityisesti sinisävyisistä sormuksesta ja käsikorusta. Ne on otettu mukaan prinsessa-Elsa-leikkeihin. Hän pukeutuu joka päivä kotona ollessaan joulupukilta saamaansa prinsessa-mekkoon ja leikkii prinsessaa. Korut ja asusteet ovat ehdoton osa kokonaisuutta, ne puetaan päälle myös joka kerta.
Koriste-esineet sammakko ja kilpikonna ovat meillä koristeena akvaarion päällä. 8-vuotias oli superinnoissaan tästä joulukalenterista ja oikeudenmukainen pakettien avaamistapa oli hänen vastuullaan: - eli kukin vuorollaan. Suuret kiitokset siis parille ja vaihdon järjestäjälle näistä hetkistä!
Mitä tänne muuten kuuluu... Arkea, ja se on hyvää... Mutta etenkin viimeksi kulunut vuosi on ollut uskomattoman täysi. Olen kiitollinen tavallisista päivistä, kun ei ole suuria huolia. Tästä kiitollisuudesta huolimatta, olen ollut viimeisen vuoden aikana välillä todella uuvuksissa oravanpyörään. Olen kovasti pyrkinyt palauttamaan mieleeni kerta toisensa jälkeen elämäni prioriteetteja: lapset, perhe ja koti ovat kärjessä. Työ on tärkeää ja välttämätöntä, mutta mikään ei saa mennä tärkeimpieni edelle. Vaatimuksia tulee joka suunnalta, en voi ehtiä "suorittamaan" kaikkea, en ainakaan täydellisesti. Hampaat irvessä olen tehnyt monta asiaa väkisin, vaikka en olisi meinannut millään jaksaa. Tästä on jotenkin päästävä irti. Huomaan hieman yli 40-vuotiaana, että tarvitsen itse myös armollisuutta, lepoa sekä kehon ja mielen huoltoa. Olen huono sanomaan ei, enkä osaa huolehtia itsestäni. Vaikka teoriassa osaisin, käytännössä en sitä osaa toteuttaa.
Lasten kanssa tein Runebergin torttuja nyt Runebergin päiväksi. Haluan enemmän olla lasteni kanssa ja heille läsnä, siksi myös halusin leipoa arki-iltana. Leipomishetki oli asetettava ykköseksi monen muun "jonossa olevan" asian edelle. Lapset pitävät leipomisesta yhdessä ja etenkin keskimmäinen (8 v.) kyselee välillä, että: "Äiti miksi ei olla leivottu yhdessä pitkään aikaan" ... Niinpä... Ja se yhdessäolo on niin mukavaa ja tärkeää meille kaikille.
Näillä ajatuksilla eteenpäin: -Ei hampaat irvessä vääntäen, vaan elämästä nauttien. Elämässä on niin paljon hyvää.
Tuo joulukalenteri kuulosti aivan ihanalta! Nykypäivän hektisessä menossa/maailmassa onkin aina välillä hyvä vähän hengähtää ja pysähtyä miettimään missä sitä oikein mennään:) Runebergin tortut on niin herkkua:) Mukavaa viikon jatkoa♥
VastaaPoistaKyllä täällä täytyy toden teolla palautella mieleen omia prioriteetteja. :)Kiva, että vielä on lukijoitakin matkassa. Hyvää tulevaa viikonloppua.
PoistaKauniita kuvia ja hyviä ajatuksia! Meilläkin tuppaa leipominen jäädä kaiken muun jalkoihin. Oikein harmittaa, kun ei aina ehdi ja jaksa, vaikka haluaisikin. Mutta ei voi vain suorittaa koko ajan, pakko pitää itsestäkin huolta, jos ei jaksa niin sitten ei jaksa. Onneksi voi tehdä helppotekoisempia herkkuja myös!
VastaaPoistaKiitos :) Jaksamisen rajaa ei saa kyllä liikaa koetella. Ja elämästä pitää ehtiä nauttia, eikä kaikkea tarvitse tehdä pitkän kaavan mukaan. Helpompia ja yksinkertaisempia tapoja on hyvä käyttää myös.
PoistaKiva oli kuulla kuulumisiasi! :) Hyvää Ystävänpäivää! ❤️
VastaaPoistaKiitos, kiva kun piipahdit tänne lukemaan juttujani. Hyvää tulevaa viikonloppua!
PoistaLeipominen onkin ihanaa yhdessäoloa <3 Itsekin tuli leivottua Runebergin torttuja useita kertoja. Mukavaa helmikuuta <3
VastaaPoistaKiitos :) Mukavaa helmikuun aikaa myös sinulle. Leipominen on kyllä mukavaa ja rentouttavaakin. Mukaville asioille omassa elämässä täytyy raivata aikaa.
Poista