☆Hetkiä

☆Hetkiä

maanantai 31. lokakuuta 2016

Pätkiskakku









Pätkiskakku on helppo ja  herkullinen tehdä. Kakusta saa myös nätin pienellä vaivalla. Ohjeen nappasin täältä.

Tässä vielä tämän kakun ohje:

4 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta
16 pätkiskonvehtia
150 g sulatettua voita
2 dl kermaviiliä
3 kananmunaa

- Sekoita kuivat aineet keskenään
- Sulata rasva ja laita pätkispalat kuumaan rasvaan sulamaan. Sekoita.
- Lisää rasvaseokseen kermaviili ja kananmunat. Lisää kuivat aineet ja sekoita taikina tasaiseksi.

- Laita taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia

Kuorrutus :

-Sulata 150 g suklaata ja lisää noin 50 g sulatettua voita. Levitä kuorrute kakun päälle. Ripottele vielä kostean kuorrutteen päälle paloitellut pätkikset ja nomparelleja.

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kurpitsaa

Tehtiin eilen illalla viittä vaille 5 veen kanssa kurpitsalyhty ja kurpitsapiirakkaa. Isoveli oli kaverin luona Halloween-juhlissa, joten pikkuveli halusi myös jotain kivaa puuhaa.



Juhliin osallistunut tuumi itse, että on kyllä mukavaa kun joku keksii järjestää! Samaa mieltä olen minäkin,  tosi kiva kun joku jaksaa ja viitsii ja ehtii. Pojat olivat pukeutuneet Halloweenin mukaisesti ja saivat herkutella sekä valotella taskulamppuineen ulkosalla kaverin kotipihalla ja sisälläkin. 




Kotona 5 vee piirsi minulle mallin miten kurpitsa tulee kaivertaa. Toinen silmä piti olla vino kolmio ja toinen neliö. Suusta piti näkyä hampaat. Sen verran ymmärsin piirroksen väärin,  että hampaiden olisi kuulunut näkyä alhaalta, ei yläleuasta, niin kuin tein. Mutta kyllä lyhty sitten lopulta kelpaisi pienen arvostelun jälkeen :)

Meidän omat kurpitsaviljelyt eivät onnistuneet valtavan hyvin. Istutin keväällä kaksi taimistolta ostettua kurpitsaa, jotka kasvattivat runsaasti lehtiä, varsia ja kukkia. Niihin muodostui ja kasvoi kaksi isompaa kurpitsaa. Toinen mätäni kasvimaalle ja toisen toin vihreänä sisälle noin pari viikkoa sitten. Ajattelin, että kurpitsa kypsyisisi sisällä kellarin rappusilla. Sekin kuitenkin mätäni. Olisikohan johtunut siitä, että se olisi saanut pakkasta ?

Ensi vuonna ajattelin myös että voisi olla hyödyllistä typistää kurpitsan versoja, jotta voima kasveissa riittäisi paremmin itse kurpitsan hedelmän kasvattamiseen

Ostimme nyt kaupasta kurpitsan.  Valitsin pienimmästä päästä olevan.  Siitäkin kaiversin 1,1 kg sisustaa. Kurpitsalyhdyn seinät jätin melko paksuiksi,  jotta lyhty kestäisi paremmin. Näin olen aikaisempien vuosien perusteella oppinut. Saatiin kiva lyhty taas portaita ilostuttamaan hetkeksi.


Tässä ohje tekemääni kurpitsapiirakkaan:

500 g kurpitsan kaiverrettua sisustaa ja noin 1 dl vettä keitetään pehmeiksi ja soseutetaan lopuksi sauvasekoittimella

Pohja:
100 g pullomargariinia
3 dl vehnäjauhoja
Kanelisokeria oman maun mukaan
Aavistus suolaa

- Nypitään aineet sekaisin ja lisätään noin 1/2 dl vettä
- Painellaan taikina voideltuun piirakkavuokaan
-Esipaistetaan piirakkapohjaa noin 10 minuuttia 200 asteessa 

Täyte:
Kurpitsasosetta
3 kananmunaa
2 dl kermaa
2 dl ruokosokeria (tai tavallista)
5 tl piparkakkumaustetta
Aavistus suolaa

-Kaadetaan täyte esipaistetun piirakkavuoan pohjalle
-Paistetaan 200 asteessa noin 50 minuuttia-tunti

Söimme tätä heti lämpimänä vaniljajäätelön kanssa. Myös lapset pitivät tästä. Markkinoin piirakkaa sillä, että se on kuin pehmeää piparkakkua :)



Isäntä vähän yllättäen antoi kritiikkiä, että hänen mielestään maistui liikaa piparkakulta. Itse sanoisin, että kannattaa antaa piirakan hiukan jäähtyä ja vetäytyä ennen tarjoilua. Piirakka on kuitenkin hyvää sekä läpimänä että kylmänä erityisesti vaniljajäätelön kanssa.

Kurpitsansiemenet paahdettuina ovat meidän kaikkien herkkua! Niitä saisi kurpitsassa meidän mielestä olla enemmän. :)

perjantai 28. lokakuuta 2016

Mustikkatäytekakku

Tein pienen täytekakun kun juhlittiin pian 5 veen synttäreitä hiukan etukäteen kummien kanssa.

Tämä pelkistetty  makuyhdistelmä maistui sekä aikuisille että lapsille. Täytekakun välissä on itsetehtyä mustikkahilloa ja vispattua Flora Vanillaa. Päällä on myös Flora Vanillaa. Mustikkahillon survoin vielä sauvasekoittimella sellaiseksi ettei siinä ollut marjasattumia. Usein lapset pitävät sileästä rakenteesta paremmin kuin marjasattumista. :)


Monesti  yksinkertainen on parasta!

tiistai 25. lokakuuta 2016

CAL Osa 1 valmis ja uudet ohjeet

Whispers from the Past viikon 1 palat ovat olleet valmiina jo viikon verran. En ole niitä vielä höyryttänyt mutta kuvan nappasin.



Viikon 2 ohjeistusta olen silmäillyt, mutta  en ole vielä aloittanut kun pitäisi hankkia kaupasta sopivan väristä 7 Veljestä lankaa. Olen nyt ollut vähän virkkauksen suhteen aikaansaamattomalla tuulella. ;) Toki muutakin puuhaa pukkaa koko ajan joka suunnalta ja ne muut hommat tahtovat olla prioriteettijärjestyksessä korkeammalla. Mutta kyllä tämä valmiiksi tulee joskus ainakin.

2. viikon virkkausohjeet
Whispers from the Past CAL 2016: VIIKKO 2

1.viikko
Linkki ensimmäiseen CAL-postaukseeni

tiistai 18. lokakuuta 2016

CAL2016 -yhdeksän viikon mittainen kansainvälinen yhteisvirkkausprojekti

CAL2016 (Crochet A Long) on yhdeksän viikon mittainen kansainvälinen yhteisvirkkausprojekti, josta innostuin. Projektin aikana annetaan joka viikon torstaina ohjeet torkkupeittoon virkattaville paloille. Ensimmäinen ohjeistus annettiin viime torstaina 13.10. Mallin suunnittelija ja projektin pyörittäjä on Helen Shrimpton. Ohjeet ovat monipuoliset ja ne on saatavilla myös suomeksi.


Kävin itse hankkimassa projektiin Novitan 7 veljestä lankaa ja teen sillä oman variaationi peitosta. Koitan jäljitellä iloisen väristä  mallia "Paint Box ".


Tämän postauksen lopussa olevien linkkien takaa löytyy kaikki tarvittava tieto projektista. Innostukaahan muutkin! :) Olisi mukava tietää  joku muukin mukanaoleva, joten olisin iloinen jos jättäisit kommentin minulle projektissa mukanaolostasi. :)



Helen Shrimptonin pohjustus  yhdeksän viikon yhteisvirkkausprojektiin 
CAL2016 (Crochet a Long): Johdanto 9 viikon yhteisvirkkausprojektiin

1. Viikon virkkausohjeet
Whispers from the past CAL2016: VIIKKO 1

maanantai 17. lokakuuta 2016

Kesäkasseja

Tällä hetkellä on projekteja levällään jos jonkunlaisia. Olen aloitellut monta juttua, mutta valmista ei tietenkään ole tullut juuri siksi...   :D

Ajattelin laittaa tänne esille pussukat, jotka tein kesällä kesäkassivaihtoon. Tein perhoskassin ja pikkupussukan. Kankaan ostin ihan tarkoitusta varten, koska se oli mielestäni niin kesäistä. Vuorina on tummansinistä denim-tyyppistä kangasta. Vuori ei kuitenkaan ole yhtä paksua materiaalia  kuin perusfarkku. Tein kassin lisäksi pienen pussukan pikkutavaroille. Siinä on vuori puuvillakankaasta. Laitoin vielä "Käsintehty "-merkit sekä pienet perhos-helmi koristeet kasseihin.

Kuvissa näkyy myös iso mahani. Ompelin kassit äitiysloman alettua kesäkuussa. Ompelu oli sopivan kevyttä puuhaa, tosin istuminenkaan ei kaikin ajoin ollut helppoa ison mahan kanssa.  :)

Kesäkassivaihdossa parini oli ihana Nami-Hiiri Sveitsistä. Minä lähetin hänelle kesäkassin ja hän minulle. Häneltä saamani kesäkassi oli minulla synnytysreissulla mukana. :)







Tein kassin myös salaiselle neuleystävälleni . Oli  tosi mukava SNY-kierros. Osallistuin ensimmäistä kertaa. Ehkä joskus taas uudelleen. Syksyn kierrokselle en lähtenyt mukaan, kun ajattelin että tässä arjessa on niin monta juttua meneillään nyt.

Salaisen neuleystäväni kassiin tuli pidemmät kantokahvat.



tiistai 4. lokakuuta 2016

Isoäidinneliötakki

Aloitin virkkaamaan ilman päämäärää... Mulla oli värikäs pieni jämälankakerä. Virkkasin sen ja jatkoin harmaalla 7 Veljestä langalla vakiokoukullani (nro 3).

Olen jo pidemmän ajan ihastellut Pinterestissä, Facebookin virkkausryhmissä ja muuallakin netissä näkemiäni suurista isoäidinneliöistä tehtyjä neuletakkeja. Päätin tehdä sellaisen. 

Isoäidinneliön sivu on noin 95 cm. Taitoin neliön kahtia ja virkkasin sivut kiinni jättäen käsille aukot. Virkkasin tämän jälkeen  reunoihin pylväitä muutaman kerroksen ja vielä toiseen puoliskoon hiukan useamman kerroksen kaulukseksi. Pikkuisen väriä harmauteen tuo kiinteiden silmukoiden kerros,  jonka tein turkoosista 7 Veljeksen langasta .

Halusin takkiin napin,  jolla takin saa kiinni. Virkkasin kiinnityslenkin ketjusilmukoilla ja vahvistin sen vielä toisella kerroksella kiinteitä silmukoita.

Päätin antaa takin 70+ äidilleni vilpoisten talvi-iltojen TV:n katseluun lämmikkeeksi. Mittailtiin äidin kanssa takkia päälle ja koitettiin saada neliöstä istuva. Istuvuus ei ollut mielestäni ihan helppoa saavuttaa. Neliön tulee olla tarpeeksi iso, jotta takki "toimii". Jos tekisin vielä toisen neliötakin, niin tekisin vielä isomman neliön ja valitsisin vähän kevyemmän langan.

Ompelin takkiin kauluksen sisäpuolelle  "Käsintehty"-merkin,  josta erottaa helposti kumpi puoli takista on ylä- ja kumpi alapuoli. Halutessaan merkkiä voi käyttää myös takin ripustuslenkkinä.


Kävin testaamassa ja kuvaamassa takkia ulkona. Se on lämmin ja lopulta kivempi kuin ajattelin. Välillä tuntui että lopputulos on blääh, mutta nyt jopa harkitsen toisen tekemistä joskus eri langasta.





Takkimallia voi googletella hakusanalla "isoäidinneliötakki". En nyt itse lähde tämän tarkempia ohjeita kirjoittelemaan. Jos jollakin joskus herää jotakin kysymyksiä takin tekemisestä vastaan niihin mielelläni. :)




maanantai 3. lokakuuta 2016

Syyslehtiaskarteluita 5 veen kanssa


Viittä vaille viisveen kanssa kerättiin kauniin värisiä angervonlehtiä läheisestä leikkipuistosta. Kotona laitettiin lehdet painoon sanomalehden väliin ja painavat kirjat aseteltiin päälle. Prässätyistä lehdistä on parempi askarrella. Lehdet eivät kuiva ja käpristy. Meillä lehdet odottivat vain seuraavaan päivään. Olisivat saaneet olla prässäyksessä kuivumassa pidempään.

5 vee halusi ehdottomasti tehdä lehdistä kanan. Minä piirsin mallin kartongille, jonka hän leikkasi. Sitten hän liimaili lehdet erikeeperillä. Kanan jalat teipattiin oksista työn takapuolelle. 

Tuli veikeä kana :)







Toinen työ tehtiin siten, että ensin väritettiin vapaasti tausta. Tällä kertaa tausta väritettiin reippain ottein puuväreillä: vihreää nurmikkoa ja sinistä taivasta. Vesivärit olisivat toimineet taustan värittämisessä hyvin, mutta meidän vesivärit olivat finaalissa...

Kartongille teipattiin oksa puun rungoksi ja sitten viisvee liimasi lehdet puuhun.

Tuli kiva ruskapuu. 






Tällä työllä osallistun Silmukan ytimestä-blogin syyskuun haasteeseen, jonka aiheena oli: "Lehti ".