Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Omenaraastekakku

Viikonloppuna pitää levätä. Mä en meinaa ehtiä. Koko ajan on tekemättömiä töitä listalla, joka on loputon. Pakko olla itselleen armollinen. Ei maailma tule milloinkaan valmiiksi. Tärkeintä on nauttia hetkistä. Ja myös levätä, kerätä voimia. Ja tehdä myös kivoja asioita, joista nauttii.





Päätin sunnuntaina leipoa omenakakun, vaikka siivottavaa esimerkiksi olisi koko ajan. 
Omppukakku oli helppo ja herkullinen. Kakussa ei ole ollenkaan rasvaa ja se on ihanan  pehmeä. Omena tuo kakkuun kosteutta ja ikään kuin "sulaa" siihen. Omenanpaloja ei tunne. Tämä kakku hupeni iltaan mennessä, ollen lasten ehdoton suosikki. 
Mietin, että tätä voisi ihan täytekakkupohjaksi joskus kokeilla. 
Ohje:
Vaahdotetaan 4 kananmunaa 2 dl sokeria 
Lisätään  2 dl vehnäjauhoja 1 dl perunajauhoja  1 tl leivinjauhetta 1/2 tl kanelia 
5 kotimaista raastettua omenaa
Paistetaan 175 asteessa noin 50 min.
Omput on tosi kätevä raastaa raastimella. Kodat jäävät keskelle näppärästi ja omena tulee käytettyä helposti…

Aika leipoa piparkakkuja ♡

Meidän pojat 10 v. ja 6 v. ovat jostain syystä jo useana vuotena tähän aikaan innostuneet piparkakkujen leipomisesta. Nytkin pienempi hoki varmasti pari viikkoa asiaa, ja innostuttavahan sitä oli.

Ensin tehtiin viikolla taikina ja se oli odottamassa muutaman päivän jääkaapissa, koska arki-iltaisin on kertakaikkiaan niin monenlaista touhua ettei ehdi leipoa. Kun viime perjantai koitti, niin sitten leivottiin.

Piparkakkujen leipominen on varmasti siksi lapsista hauskaa, että siinä saa tehdä monenlaista itse. Saa tehdä taikinaa, kaulita ja sovitella kaulitun taikinan päälle erilaisia muotteja, joita meillä on muuten aika paljon. :) Lopuksi tietenkin saa syödä pipareita -milteipä ylenmäärin.




Koristelu on myös ihan must-juttu. Nyt ihan tottapuhuen äitiä laiskotti ja sain skipattua tämän vaiheen. Siis koristelupuuhatkin ovat kivoja, mutta jostain syystä nyt tuntui vähän työläältä. Piparit alkoivat myös maistumaan meidän kolmikolle -ja tietenkin myös aikuisille- siihen tahtiin, että 6 v. an…

Lämmin syyslauantai ja kauraomenapaistosta

Eilen iltapäivällä menin ulos ja huomasin miten lämmintä oli. Uskomaton syyskeli. Oli ihan kesäinen lämpö. 
Keräsin 2-vuotiaan kanssa omenapuiden alle pudonneita omenoita. Huonot laitettiin mustaan jätesäkkiin ja hyvät sankoon. Hienosti osasi apulainenkin homman ja jaksoi yllättävän pitkään.
Nautin hetken auringosta terassilla ja kuorin ja pilkoin omenoita. Meillä lapset tykkää tosi paljon kauraomenapaistoksesta ja sitä tulee tehtyä niin, että homma menee rutiinilla. 
Meillä on viisi hyvänkokoista omenapuuta, jotka tuottavat satoa runsaasti. Nämä nyt kerätyt omenat olivat nuorimmista puista, jotka ovat reilut 10 vuotta vanhoja. Olen ne itse ostanut opiskelupaikkakuntani puutarhamyymälästä ja tuonut auton takapenkillä/peräkoslassa kotiin. Asumme nykyään lapsuudenkodissani, ja sinne nämä puut siis aikanaan toin. Lajikkeita en muista kuin hämärästi, jotenkin lajikkeiden nimet viittaavat Venäjään. Omenat ovat tosi isoja, mutta eivät maistu oikein puusta päin herkullisille. Ovat jauhoisia…

Peruspullaa hillolla... Ihanaa syksyä!

Hei
Kolme lasta, aviomies, isoäiti, itse, koti, mökki, työt, harrastukset... Näistä koostuu mun arki ja juhla, mun elämä. Riennän paikasta toiseen ja koitan olla tehokas. Välillä on tuntunut, että täytyy puristaa vaikka väsyttäisi kuinka. Näistä kaikista olen kuitenkin suunnattoman onnellinen, enkä muuta halua. Vaikka väsyttää välillä, niin ilman isompia murheita elämä on kevyttä näin. Ja välillä varjojakin vilahtaa elämään, mutta täytyy koittaa pitää katse kohden aurinkoa.
Näillä puheilla eteenpäin... Kiva jos blogillani on jokunen lukija. Tämä on hyvä paikka nauttia arjen pienistä iloista jakamalla ne kanssanne.




Päätin leipoa peruspullaa mustikkahillolla. Ihana appiukkoni pitää huolen, että meidän perheessä on marjoja. Tein tänä vuonna osasta mustikoita hilloa ja nyt siis mustikkapullaa.
Käsillä tekemien ja kaikenlainen puuhailu ilahduttaa ja virkistää mun mieltäni. Elämä itsessään on kuin peruspullaa hillolla... Mikään ei ole parempaa :)
Kivaa syksyä ja tavataan täällä!
Leena

Virkattu kolmiohuivi ja ohje

Tänään otin kuvat huivista, jota olen pitänyt koko alkuvuoden joka päivä. Lanka on liukuvärjättyä ja melko ohutta. Mielestäni sitä myytiin sukkalankana, mutta en olisi malttanut sitä sukkiin käyttää. Vyötteet ovat mulla jossakin varmassa tallessa. En enää muista langan merkkiä, mutta lisään sen tänne kunhan lankavyötteet tulevat vastaan. Lankaa huiviin käytin ostamani kaksi kerää. 
Tämän huivin langat ostin jo useampi kesä sitten (2014) neuleristeilyltä, jonka järjesti kokkolalainen Käsityöliike Katariina  . Oli ihana kesäinen ja aurinkoinen reissu hyvän ystävän ja esikoispojan kanssa.  Suosittelen neuleristeilyä jos sellaisia järjestetään  ja Tankarin majakkasaarta jonne mentiin pienellä laivalla Kokkolasta. Saari sijaitsee Kokkolan edustalla.  
Maisemat Tankarin majakkasaarella ovat ihanat. Siellä voisi yöpyä ja uida ja olla... Silloin kierrettiin saari ja ihasteltiin luontoa. 



Huivin mallin löysin Pinterestistä. Se oli helppo oppia ulkoa. Tässä LINKKI Pinterest-kuvan takana olevaa…

Pupusukat

Hei! Täällä ollaan. :) Onnellista Vuotta 2018 jokaiselle. Vuosi on jo edennyt hyvään vauhtiin: -Päivät ovat pidenneet. Pakkanen paukkuu ja helmikuu helistelee. Talitintin kuulin taas tänään ja sehän lupaa kevättä. Pian ne ilmatkin lämpenee.
Olen ollut taas työelämässä äitiysloman ja pienen hoitovapaajakson jälkeen syyskuun alusta saakka. Kolme lasta ja koti ja työ... Bloggailu ja pieni puuhailu on jäänyt vähemmälle. Monenlaista on toki kuitenkin tullut tehtyäkin mielen pitämiseksi tasapainossa. :) Tänne blogiin en ole ehtinyt mitään päivittelemään ja muidenkin blogien lukeminen on jäänyt vähälle.
Tällaiset söpöt Pupu-sukat tein ikäiselleni serkku"tytölleni". Hän tämän ohjeen bongasikin ja sukat ovat mielestäni juuri hänen tyylisensä, joten tottakai ensimmäiseksi tein tällaiset hänelle. Serkkuni ei asu ihan kotikulmillani, joten odottelen tässä kevättä, että nähdään. Sitten sukat saavuttavat omistajansa.
Oma Puolitoistavuotias tyttöni on varsinainen pupu-fani. Täytyisipä hän…